Asuin syrjäisessä paikassa, joensuussa. Asuntoni lähellä oli vanha hautausmaa, ruokakauppa ja tiheää metsää paljon.
Joululoma oli alkanut ja vanhempani menivät Iisamleen mökille. Olin jo 16 joten ajattelin jäädä kotiini ja kutsua parhaan ystäväni yöksi muutamaksi päiväksi.
Hetkenkuluttua ystäväni saapui ja aloimme katsomaan Netflixistä Grudge kolmosta. Kyllästyimme kesken leffan ja ajattelimme viedä koiraani ulos.
Kävelimme perinteisiä polkuja metsissä kunnes kuulimme rapinaa. Halusimme ottaa asiasta selvää joten vein koirani kotiin ja ystäväni jäi odottamaan metsään. Lukin koirani yläkertaan ja juoksin sen jälkeen eteiseen laittamaan kenkiäni takaisin jalkoihini.
Kävelin jonkun aikaa metsässä eikä ystäväni ollut paikassa, jossa näin hänet viimeksi. Koitin rauhoittua ja jatkaa kävelyä kunnes jähmetyin paikoilleni. Kuulin lumesta tulevaa narskumista kun joku juoksi suuntaani.
Sammutin äkkiä puhelimen salamani ettei kyseinen henkilö näkisi että seisoin aivan lähellä.
Juokseminen vaihtui kävelyksi ja tunsin käden olkapäälläni. "Ai täällähän sä olit", ystäväni sanoi naurahtaen. Siinä vaiheessa aloimme molemmat nauramaan ja päätimme unohtaa kaiken.
Kyllästyimme selvittämään metsässä olleiden äänien syytä joten kävelimme kotiini.
Avattuani ulko-oven, koirani juoksi luokseni. Siinä vaiheessa ihmettelin että miten koirani pääsi alakertaan huoneestani, jonka lukitsin avaimella. Ajatelin lopuksi että ehkä koirani sai jotenkin väännettyä oven vain auki ja juoksi siten alakertaan.
Söimme ja kävelimme huoneeseeni. En kiinnittänyt huoneessani mihinkään huomiota kunnes ystäväni osoitti rikkoutunutta ikkunaani.
Siinä vaiheessa otin puhelimeni ja soitin hätäkeskukseen. Juuri kun olin kertomassa tilannetta niin puhelu sammui. Soitin muutaman kerran uudestaan numeroon, mutta sama toistui aina.
Menimme paniikkiin ja yhtäkkiä kaikki valot vain sammui. Lämmityskin lakkasi toimimasta nimittäin kylmä ilma alkoi tulla kotiini.
Etsin äkkiä taskulampun ja kävelin alas. Avasin sulakekaappini ja huomasin, että kaikki valojen ja muiden sähköllä toimievien asioiden napit olivat revitty joten emme voineet enään hallita valoja tai mitään muutakaan.
En voinut uskoa että taskulampustanikin alkoi loppua patterit joten mitään valoeaei ollut.
Koirani rupesi haukkumaan kunnes hän kiljaisi. Ymmärsin jo heti että jotain pahaa on tekeillä.
Käännyin ja näin tummaan pukuun pukeutuneen valkoisen miehen, slendermanin.
Slenderman löi ystävältäni tajun pois ja lähdin juoksemaan asunnosta pois.
Joka paikassa oli lappuja joissa luki "varo", "juokse" tai jotain muita vastaavia ohjeita. Juoksin 24/7 kaupan luo jossa oli valot auki, mutta ovet lukossa.
Siinä vaiheessa tiesin jo etten selviä. Näköni sumeni ja näin enään slendermanin... Ja kaikki oli ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti