Parablogi: toukokuuta 2016

Hitobashira-termillä viitataan ihmispylväisiin, eli betonipylväisiin, joiden sisään on valettu ihmisiä. Tällaisia pylväitä väitetään löytyvän ympäri Japania, koska niiden uskottiin ennen vanhaan tekevän perustuksista kestävämmät. Pylväiden uskotaan nyt olevan vainottuja ja niihin valettujen ihmisten uskotaan vainoavan kaikkia.

2. Aka manto

Aka Manto on hahmo, joka ilmestyy uhrinsa luokse julkisessa vessassa. Hänellä on mukanaan sininen ja punainen vessapaperi, josta hän pyytää uhria valitsemaan. Jos uhri valitsee punaisen, hänet silputaan kappaleiksi tai hänen ihonsa revitään irti. Jos hän valitsee sinisen, hänet kuristetaan tai hänestä valutetaan kaikki veri.

3. Tyttö kodissasi

Rakotytöksi kutsuttu hahmo piiloutuu kodin erilaisiin rakoihin, kuten sohvanväliin tai vaatekaapin ovenrakoon. Jos tytön katseen kohtaa, kuiskaa hän uhria leikkimään kanssaan piilosta. Sillä hetkellä uhrin kohtalo on jo sinetöity, sillä seuraavan kerran, kun hän kohtaa rakotytön katseen, raahaa tämä uhrin mukanaan helvettiin.

4. Inunaki-kylä

Uskomus Inunaki-kylän olemassaolosta elää vahvana Japanissa. Kukaan ei tiedä, missä kylä sijaitsee, mutta siellä uskotaan olevan täysin omat sääntönsä. Kylään kuljetaan portista, jonka päällä liikkuu pahaenteinen kyltti, joka kertoo, etteivät Japanin lait päde kylässä. Kylässä murhat, taikausko ja kannibalismi ovat yleisiä. Mikään elektroniikka ei toimi kylässä, eivät etenkään kännykät. Kylässä on vanhoja puhelinkoppeja, mutta niistä ei voi soittaa kellekään. Kukaan, kuka on koskaan mennyt kylään, ei ole palannut takaisin.

5. Kiyotaki-tunneli

Kiyotaki-tunnelin kerrotaan olevan 444 metriä pitkä. 4 on Japanissa epäonnen luku, ja tunnelia vältellään jo pelkästään senkin takia. Vuonna 1927 valmistuneessa tunnelissa kerrotaan kummittelevan kaikkien sen rakentamisen aikana kuolleiden orjien haamujen. Jos tunnelia ajaessaan vilkaisee siellä sijaitseviin peileihin, saattaa niissä nähdä haamun ja ajaa kolarin. Tunnelin kerrotaan olevan erimittainen öisin ja päivisin mitattuna.

Kashima Reiko

Kashima Reiko on urbaani legenda kummituksesta ilman jalkoja, joka kumittelee koulujen vessoissa.
Kun kuulet Kashima Reikon tarinan, hän ilmestyy luoksesi kuukauden kuluessa. Jos et halua tämän tapahtuvan, älä lue tätä enempää.

Kashima Reiko on naisen kummitus, joka asui vielä eläessään Hokkaidossa. Yhtenä iltana hänen kimppuunsa hyökkäsi joukko miehiä. He hakkasivat Reikon pahasti ja jättivät hänet kuolemaan.
Reiko yritti huutaa apua, mutta kukaan ei kuullut. Hän yritti etsiä jonkun joka auttaisi, mutta ryömi junaradalle ja menetti tajunsa verenvuodon takia. Sitten juna tuli ja ajoi Reikon ylitse, puolittaen hänet kahteen.
Hänen ruumiinsa katkesi vyötäröstä.

Siitä lähtien, Kashima Reikon kostonhimoinen kummitus on vaeltanut ympäri maailmaa, etsien hänen kadonneita jalkojaan. Hänet on lähinnä kohdattu koulujen vessoissa, mutta hän saattaa myös ilmestyä kotisi vessaan keskellä yötä.
Kun astut vessaan, Reiko kysyy sinulta kysymyksiä. Jos et pysty vastaamaan kysymyksiin oikein, hän repii jalkasi irti ja ottaa ne omakseen.
Jos hän kysyy "Missä jalkani ovat?", vastaus on "Meishinin moottoritiellä."
Seuraavaksi hän kysyy "Kuka kertoi sinulle tuon?" Sinun tulisi vastata. "Kashima Reiko kertoi sen minulle."
Joskus Reiko kysyy tämän kysymyksen. "Tiedätkö minun nimeni?" Älä sano "Kashima" tai hän tappaa sinut. Oikea vastaus on "Mask Death Demon".

Closet Game

Tarvitset tulitikkuaskin ja makuuhuoneen, mikä sisältää vaatehuoneen. Voit pelata yksin tai seurassa. Odota iltaan asti, sillä peli ei toimi päivällä.

1. Ota tulitikkuaski ja mene makuuhuoneeseen.

2. Sammuta kaikki huoneen valot: huoneen täytyy olla täysin pimeä. (Jos makuuhuoneesseesi vaatehuoneessa on valot, katso, että ne ovat kiinni.)

3. Mene vaatehuoneeseen ja sulje ovi.

4. Seiso pimeässä n, 2min ajan niin, että olet vaatehuoneen oveen päin.

5. Ota tulitikku sytyttämättä sitä ja pitele sitä edessäsi sanoen "Show me the light or leave me in the darkness."

6. Mikäli kuulet hiljaista kuiskailua, sytytä tulitikku välittömästi.
Jos et kuule mitään ja tulitikku ei syty itsekseen, älä käänny ympäri missään nimessä. Jos et sytytä tulitikkuasi tarpeeksi nopeasti kuultuasi kuiskaukset, jokin tarttuu sinusta kiinni ja vetää sinut loputtomaan pimeyteen.

7. Pidä tulitikku sytytettynä, älä puhalla sitä sammuksiin. Jos se sammuu itsestään, sytytä heti uusi.

8. Pitele palavaa tulitikkua edessäsi, avaa vaatekaapin ovi hitaasti ja astu ulos. Älä käänny ympäri. Sulje ovi perässäsi. Älä katso kaapin sisälle.

Tästä lähtien sinun pitää varmistaa, että sytytät valot vaatekkaappiisi aina kun katsot sinne. Jos jätät vaatekaapin oven auki yöksi niin, että siellä ei ole valoja päällä, tulet näkemään demonin punaiset silmät katsomassa sinua vaatekaapin sisältä.

Charlie haaste

Haaste on levinnyt Twitterin kautta. Pelissä yritetään ottaa yhteyttä kuolleeseen henkeen, joka tunnetaan nimellä Charlie.

Ohjeet:

×Kaksi kynää asetellaan ristiin, paperin päälle.

×Paperille kirjoitetaan sanat "Yes", ja "No".

×Pelaajat kysyvät: "Charlie, Charlie, can we play?", TAI "Charlie, Charlie, are you there?".

Mikäli Charlie on paikalla, kynät liikkuvat. Tämän jälkeen pelaajat saavat kysyä kysymyksiä ja Charlie vastaa liikuttamalla kynää.

17-vuotias tyttö Georgiasta lähetti Instagramissa kuvan pelistä ja liitti sen yhteyteen #CharlieCharlieChallange. Tämän jälkeen kyseistä hashtagia on käytetty Twitterissä yli 1.6 miljoonaa kertaa.

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

4 Kauhutarinaa

TARINA 1.

Tämä tapahtui eilen. Olimme lukeneet kauhutarinoita juuri ennen nukkumaan menoa. Meitä pelotti hiukan, sillä luimme kaikista pelottavimmat. Meillekkin tapahtui pelottava juttu kun tulimme saunasta. Ylös lähti portaat, josta kuului narinaa ja nitinää.

Lähdin katsomaan yksin mitä on tekeillä. Huomasin että siellä vain oli ovi, joka oli auki ja siellä oli vanhoja nukkeja jotka olivat kaverini äidin vanhoja. Silloin kun kaverini äiti oli pieni oli pelottavia nukkeja. Kun tulin, kaverini olivat olohuoneessa. Ennen kuin pääsin sinne, katsoin peiliin. Ihan kuin takanani olisi ollut sama nukke, joka oli ollut rappusissa. Aloin pelästymään ja menin kavereideni kanssa ylös. Mutta he eivät olleet siellä.

Menin katsomaan ulos ikkunasta, ja näin taas sen pelottavan nuken. Yritin löytää kaverini, mutta en löytänyt heitä mistään. Ajattelin meneväni katsomaan olisikohan he rappusilla tai yläkerrassa. Kaikkialla oli hiljaista, mutta menin katsomaan yläkerran ikkunaan olivatko he ulkona leikkimässä naapureiden kanssa, mutta he eivät olleet. Katsoin pikku vuorelle, ja näin taas sen nuken. Pelästyin. Juoksin äkkiä, kaverini isosiskon huoneeseen ja löysin tytöt.

Kerroin siitä nukesta ja veimme nuken roskiin, mutta ei auttanut. En enään ole jäänyt katselemaan mihinkään kaverillani, koska voisin nähdä taas sen nuken. Nukke on nyt piilossa, ja hävitetty.
.

TARINA 2.

Olin 4-6- vuotias kun tämä tapahtui, joten en enää muista kaikkea kovin tarkasti. Olimme mökillä, joka on siis n. 300m päässä mummolastamme.

Pikkuveljeni oli ulkona ja äitini lämmittämässä saunaa, joten olin sisällä yksin. Istuin sängyllä ja katselin ulos sängyn vieressä olevasta ikkunasta. Mökin vieressä oli siis metsä, jossa kulki pieni polku.

Yhtäkkiä huomasin polulla kävelevän olion. Se oli ihmisen tapainen, mutta sillä oli ainoana vaatekappaleena ruskeat repaleiset shortsit. Sillä oli häntä, ruskea sotkuinen tukka, isot jalat ja nenä ja se oli noin 190 senttimetriä pitkä. Se käveli mökin ohi ja heti kun se oli kadonnut näkyvistä, menin kertomaan äidilleni peikosta joka ei tietenkään uskonut.

Yhä aina välillä yritän kertoa tätä tarinaani, mutta eipä kukaan ole minua vieläkään uskonut.
.

Tarina 3.

Tämä tapahtui vähän aikaa sitten, vielä tämän vuoden puolella, joskus pääsiäisen aikaan. Päätimme mummini kanssa mennä picnicille lintutorniin, ja otimme kilpailun kumpi ehtii perille ensin perille lintutorniin. Suota pitkin kulkevia "lauttapolkuja" oli kaksi.

Huijasin mummini pidemmälle reitille ja saavuin ensimmäisenä lintutorniin ja katselin suuntaan, josta mummini pitäisi tulla. Hetken kuluttua näin hänet ja myös jonkun täysin mustan hahmon seuraamassa häntä. Ajattelin ihmisen muotoisen hahmon olevan vain joku mustiin pukeutunut ja kasvonsa tuulelta peittänyt ihminen, joka on tulossa lintutorniin.

Olin hetken puhelimella ja kun mummini tuli lintutornin portaita ylös ja katsoin uudestaan suuntaan josta hän oli tullut, hahmoa ei näkynyt enää. Se ei myöskään olisi ehtinyt juosta kumpaankaan suuntaan lauttapolkuja pitkin, koska sitä ei näkynyt missään ja lauttapolut olivat lähes koko matkan näköetäisyydellä.
.

TARINA 4.

Olimme hyvin tylsistyneitä kaverini kanssa. Meillä ei ollut mitään tekemistä, kunnes äkkiä keksin että voisimme pelata spiritismiä. Kaverini oli heti täysillä mukana ideassa. Olimme vähän ilkeitä, joten kiusallamme soitimme luokan vihatuimmalle tytölle ja pyysimme häntä meille. Emme kertoneet mitä aiomme tehdä ja hän sanoikin tulevansa heti (ei ollut yllätys, koska ei hänellä ole kavereita). Katsoimme nopeasti netistä spiritismin säännöt ja teimme leivinpaperista ouija-laudan. Mietimme sopivaa paikkaa pelata ja tulimme siihen tulokseen, että autotalli olisi paras paikka, joten veimme kaikki tarvitsemamme tavarat sinne. Peitimme seinällä olevan pikkupeilin, sytytimme 11 kynttilää ja laitoimme lasin laudan keskelle. Mitään ristejä meillä ei siellä olekkaan, koska perheeni ei ole uskovainen. Sitten menimme nopeasti takaisin kotiini ja odotimme että tyttö tulee.

"Moi Anna", tervehdin ilkikurinen hymy kasvoillani. "Moi Meeri", tyttö vastasi hiljaa. "Mennää tonne autotalliin, niin voidaa pelata yhtä peliä." sanoin ja tartuin Annaa kädestä. Kaverini (Tiia) vinkkasi minulle silmää samalla kun kävelimme autotallille. Työnsin Annan ovesta sisään ja Tiia käveli perässä. Itse menin viimeisenä ja lukitsin oven. "Hei, mitä tää nyt on?" Anna kysyi hieman pelokkaasti. "Pelottaako sua?" Tiia kysyi ilkkuen. "Päästäkää mut pois!" Anna huudahti. "Ei me sulle mitään tehdä joten älä suotta pelkää. Me vaan mietittii et pelattais spiritismiä", kerroin. "En halua pelata sitä!" Katsahdin Tiiaa kysyvästi. "Eipä sulla ole valinnanvaraa", Tiia sanoi ja istuutui lattialle laudan viereen. Minäkin istuuduin ja Annakin vastahakoisesti. Nostimme kaikki etu- ja keskisormemme lasin päälle ja aloitimme pelin. Ensiksi mitään ei tapahtunut. Olimme jo lopettaa pelin, kunnes lasi alkoi liikkua. Säikähdimme sitä ja Anna hyppäsi ylös. "Istu alas!" Tiia sähähti.
Henki sanoi olevansa hyvä ja että hänen nimensä on Katy. Kyselimme häneltä niitä näitä kunnes hetken mielijohteesta kysyin: "Kuka meistä kuolee ensimmäiseksi?"

Silloin kynttilöiden liekit leimahti korkeiksi ja henki vastasi hetken päästä "Anna"

Silloin Anna hyppäsi ylös ja rupesi huutamaan minulle ja Tiialle. "NYT PÄÄSTÄTTE MUT POIS TÄÄLTÄ!" Silloin peittämämme pikkupeili räsähti ja tajusimme hengen valehdelleen meille. Hän ei ollut mikään hyvä henki Katy, vaan 666. Sanoin vihaisesti hengelle että hän valehteli ja oikeasti onkin 666. Silloin lukittu ovi aukesi selko selälleen ja Anna lähti juosten pois. Tiia yritti juosta Annan perään, mutta ovi paukahti kiinni heti Annan lähdettyä.

Tiia palasi viereeni hermostuneena. "Mitä me nyt teemme?", hän kysyi ja katsoi minuun pelokkaasti. "Lopetetaan peli", vastasin yrittäen kuullostaa varmalta. Nostimme taas etu- ja keskisormemme lasin päälle ja pyysin saada lopettaa. Henki suuttui eikä antanut lupaa. Silloin autotallin katossa oleva lamppu poksahti. Tiia tarttui minua toisesta kädestäni kiinni ja toistimme samaan aikaan kolme kertaa "Jeesuksen Kristuksen kautta lopeta" Sitten nousimme pelokkaasti ylös, rikoimme lasin ja revimme laudan. Kun lähdimme ulos tallista, niin huomasimme kynnykseen kivellä raaputetun tekstin: "Liian myöhäistä"

Emme huomioineet sitä sen kummemmin ja Tiia lähti kotiinsa ja päivä jatkui normaalisti. Seuraavana päivänä koulussa ei näkynyt Annaa. Eikä sitä seuraavana. Eikä sitä. Anna ei ollut palannut kotiin meiltä lähdettyään, eikä kukaan ollut nähnyt häntä. Mitään jälkiä hänestä ei löydetty, eikä ole löydetty vieläkään. En vain haluaisi hyväksyä sitä, mutta syvällä sisimmässäni tiedän, että Anna olisi vielä elossa jos emme olisi pakottaneet häntä siihen peliin.

Tulpa

Viime vuonna osallistuin eräänlaiseen psykologiseen testiin, tai sellaiseksi sitä ainakin kutsuttiin. Löysin paikallisesta sanomalehdestä ilmoituksen, joka oli ainut minulle soveltuva tarjous siinä lehdessä. Siinä etsittiin hyvän mielikuvituksen omistavia ihmisiä ja siitä saisi kuulemma helppoa rahaa. Niinpä minä soitin heille ja sovimme haastatteluajan.

Minun tulisi olla yksin huoneessa ja minun päähäni asennettaisiin sensorit, jotka tulkitsisivat minun aivotoimintaani. Siellä minun tulisi luoda itseni kaksoisolento - Tulpa, kuten he sitä kutsuivat.

Se kuulosti helpolta, joten suostuin, kunhan he kertoivat minulle, kuinka paljon palkkaa saisin. Aloitin seuraavana päivänä. He veivät minut yksinkertaiseen huoneeseen, jossa oli peti. Tämän jälkeen he asensivat sensorit päähäni. Ne sensorit olivat kiinni mustassa, vieressäni olevani laatikossa. He kävivät kanssani läpi kaksoisolentoni luomisen ja kertoivat, että jos tylsistyn, minun pitäisi liikkumisen sijasta kuvitella kaksoisolentoni liikkuvan ympäriinsä. Tai sitten minun pitäisi puhua hänen kanssaan. Idea oli siis se, että hänen tulisi olla kanssani koko session ajan.

Koe tuotti minulle ongelmia muutamana ensimmäisenä päivänä. Tilanne oli paljon normaalia unelmointia kontrolloidumpi. Kuvittelin kaksoisolentoni paikan päälle, mutta hetken kuluttua harhauduin. Neljänteen päivään mennessä kykenin kuitenkin pitämään hänet luonani sen koko kuusituntisen. Heidän mukaansa pärjäsin hyvin.

Toisella viikolla he siirsivät minut huoneeseen, jonka seinillä oli kaiuttimet. He halusivat nähdä, pystyisinko pitämään Tulpan kanssani, vaikka aistejani häirittiin. Musiikki oli ristiriitaista, rumaa ja rauhatonta, joten se teki ymmärrettävästi prosessin vaikeammaksi. Siltikin selviydyin. Seuraavalla viikolla musiikki muuttui entistä rauhattomammaksi ja siihen lisättiin erinäisiä särinöitä ja kiljaisuja. Se kuulosti vähän vanhalta yhteyttä etsivältä modeemilta. Lisäksi musiikissa oli synkkää minulle tuntematonta puhetta. Minä kuitenkin vain nauroin - olin tuolloin jo mestari.

Vajaan kuukauden jälkeen tylsistyin. Saadakseni asioihin uutta potkua aloin kommunikoida kaksoisolentoni kanssa. Joskus me keskustelimme, toisinaan pelasimme kivi-sakset-paperia tai saatoin kuvitella hänet esimerkiksi jonglööraamassa tai break-tanssimassa. Periaatteessa tekemässä kaikkea, mikä oli mielestäni huvittavaa. Kysyin tutkijoilta, että häiritsikö pelleilyni heidän tutkimuksiaan, mutta he rohkaisivat minua jatkamaan.

Niinpä me pidimme hauskaa ja kommunikoimme, ja se olikin hauskaa hetken aikaa. Sitten asiat kuitenkin saivat oudomman käänteen. Kerroin hänelle ensitreffeistäni eräänä päivänä ja hän korjasi minua. Sanoin deittini päällä olleen keltaisen paidan, mutta hän kertoi sen olleen vihreä. Hän oli ollut oikeassa. Se oli ahdistavaa, joten puhuin asiasta tutkijoiden kanssa vuoroni jälkeen. "Käytät ajatuksia päästäksesi alitajuntaasi", he selittivät. "Tiesit jollain tasolla olleesi väärässä, ja korjasit itseäsi alitajuntaisesti."

Niinpä pelottava muuttui yhtäkkiä siistiksi. Puhuin alitajunnalleni! Se vaati harjoitusta, mutta tajusin, että voin kysellä asioita Tulpaltani ja jopa löytää jotain muistojani. Kaksoisolentoni pystyi lainaamaan aikoinaan lukemani kirjan tekstiä, tai kertomaan yläasteella oppimiani asioita, jotka olin heti unohtanut. Se oli uskomatonta.

Noihin aikoihin aloin "kutsua" kaksoisolentoani myös tutkimuskeskuksen ulkopuolella. En usein aluksi, mutta loppujen lopuksi totuin niin paljon hänen näkemiseensä, että oli lähes outoa olla näkemättä häntä. Siis aina kun olin tylsistynyt, kuvittelin kaksoisolentoni. Niinpä kaksoisolentoni alkoi olla seurassani lähes koko ajan. Oli huvittavaa pitää häntä lähellä mielikuvitusystävää. Kuvittelin hänet viettäessäni aikaa ystävieni kanssa tai äitini luona vieraillessa, ja kerran toin hänet jopa treffeille kanssani. Minun ei täytynyt puhua hänelle ääneen, joten pystyin keskustelemaan hänen kanssaan eikä kukaan arvannut mitään.

Tiedän, että se kuulostaa oudolta, mutta se oli hauskaa. Hän ei ollut vain kävelevä tietosanakirja muistoistani ja asioista, jotka olin jo unohtanut, vaan hän vaikutti ymmärtävän minua paremmin kuin minä toisinaan. Lisäksi hän pystyi lukemaan elekieltä täysin eri tavalla kuin minä. Esimerkiksi luulin, että treffeillä meni huonosti, mutta kun hän sanoi, että nainen nauroi vitseilleni vähän liiankin paljon ja että nainen nojautui puoleeni puhuessaan, minä kuuntelin häntä. Siis treffit menivät loppujen lopuksi todella hyvin.

Kun olin ollut neljä vuotta tutkimuskeskuksessa, oli hän kanssani aina. Tutkijat tulivat luokseni eräänä päivänä kysyäkseen, että joko olin lopettanut hänen kuvittelemisensa. Kerroin, että en, mistä he olivat tyytyväisiä. Kysyin kaksoisolennoltani, että minkäköhän vuoksi he olivat kysyneet niin, mutta hän oli vain kohauttanut olkiaan. Niin tein minäkin.

Tässä vaiheessa erkanin jo vähäsen maailmasta. En enää pystynyt olemaan ihmisten kanssa. Kaikki olivat niin hämmentyneitä ja epävarmoja itsestään, kun minulla taas oli itseni kaksoisolentoni seuranani. Se teki sosiaalisesta kanssakäymisestä kiusallista. Kukaan muu ei tajunnut syitä tekojensa takana, tai sitä, että miksi jotkut asiat saivat heidät suuttuneeksi, kun toiset taas saivat heidät nauramaan. He eivät tienneet mikä heitä kontrolloi. Mutta minä tiesin - tai ainakin voisin kysyä itseltäni ja saada vastauksen.

Tapasin ystäväni eräänä iltana. Hän hakkasi ovea niin kauan, että avasin. Hän tuli sisään riehuen. "Et ole vastannut viesteihini viikkoihin, senkin mulkku!" Hän huusi. "Mikä vittu sinun ongelmasi on?"

Meinasin pyytää häneltä anteeksi ja luultavasti olisin lähtenyt hänen kanssaan baariin sinä iltana, mutta yhtäkkiä Tulpani suuttui. "Lyö häntä", se sanoi, ja ennen kuin tajusinkaan, olin tehnyt niin. Kuulin hänen nenänsä murtuvan. Hän kaatui lattialle ja alkoi lyödä, ja loppujen lopuksi hakkasimme toisiamme pitkin poikin kämppää.

Olin silloin raivokkaampi kuin koskaan ja en todellakaan ollut armollinen. Kaadoin hänet maahan ja potkin häntä pedon omaisesti kylkiluihin, jonka jälkeen hän pakeni itkien ja kyyristellen.

Poliisit olivat paikalla muutamaa minuuttia myöhemmin, mutta kerroin heille, että ystäväni oli tunkeilija ja koska hän ei ollut paikalla väittämässä vastaan, selvisin tilanteesta varoituksella. Tulpani oli virnuillut koko ajan. Me vietimme yön ihastellen voittoani ja sitä, miten pahasti olin hakannut ystäväni.

Vasta seuraavana aamuna, kun näin mustan silmäni ja avonaisen huuleni muistin, mikä oli saanut minut raivon valtaan. Kaksoisolentoni oli se, joka oli raivostunut, en minä. Olin tuntenut oloni syylliseksi ja minua hävetti, mutta hän oli johtanut minut taisteluun huolestuneen ystäväni kanssa. Hän oli tietenkin paikalla ja tiesi ajatukseni. "Et tarvitse häntä enää. Et tarvitse ketään muuta", hän kertoi, ja tunsin ihoni värähtävän.

Selitin kaiken tämän tutkijoille, mutta he vain nauroivat. "Et voi pelätä mielikuvitustasi", yksi heistä selitti. Kaksoisolentoni seisoi hänen vierellään ja nyökkäsi, jonka jälkeen virnisti minulle.

Yritin kuunnella heitä, mutta seuraavina päivinä muutuin entistä hermostuneemmaksi Tulpani kanssa. Hän vaikutti muuttuvan. Hän näytti pidemmältä ja uhkaavammalta. Hänen silmissään oli ilkikurinen tuike ja samaa näin myös hänen hymyssään. En menettäisi järkeäni minkään työn takia. Jos hän olisi pois hallinnastani, lähettäisin hänet pois. Olin niin tottunut siinä vaiheessa luomaan hänet, että jouduin tekemään kaikkeni estääkseni hänen näkemisensä. Se kesti muutaman päivän ajan, mutta se alkoi toimia edes jotenkuten.

Pystyin pääsemään hänestä eroon parin tunnin ajaksi. Kuitenkin joka kerta, kun hän tuli takaisin, näytti hän entistä huonommalta. Hänen ihonsa vaikutti tuhkaisemmalta, hampaansa terävimmiltä. Hän sähisi ja uhkaili ja kiroili. Se epämääräinen musiikki, jota olin kuunnellut kuukausien ajan, näytti seuraavan häntä kaikkialle. Jopa kotona ollessani, kun rentouduin ja unohdin keskittyä hänen poissa pitämiseensä, hän ja se uliseva ääni olivat siellä.

Kävin yhä tutkimuskeskuksessa ja vietin siellä ne kuusi tuntia. Tarvitsin rahaa, ja kuvittelin, etteivät he tietäneet minun lopettaneen Tulpan luomista. Olin väärässä. Eräänä päivänä vuoroni jälkeen, noin viiden ja puolen kuukauden kuluttua, kaksi miestä nappasi ja sitoi minut, kun taas eräs laboratoriotakissa pisti neulan minuun.

Heräsin huoneessa sidottuna petiin musiikin soidessa. Kaksoisolentoni seisoi ylläni nauraen, eikä hän enää näyttänyt edes inhimilliseltä. Hänen piirteensä olivat vääristyneet. Hänen silmänsä olivat uponneet silmäkuoppiin ja olivat kuin ruumiilla. Hän oli paljon pidempi kuin minä mutta kyyristyi. Hänen kätensä olivat vääristyneet ja hänen kyntensä olivat kuin piikkejä. Hän oli suoraan sanoen helvetin pelottava. Yritin saada hänet pois, mutta en yksinkertaisesti pystynyt keskittymään. Hän kikatti ja laittoi letkun käteeni. Minä yritin taistella naruja vastaan niin hyvin kuin pystyin, mutta en pystynyt liikkumaan lähes ollenkaan.

"Saat parasta kamaa, luulisin. Miten mieli? Utuinen?" Hän nojasi lähemmäs ja lähemmäs puhuessaan. Lähes oksensin; hänen hengityksensä haisi pilaantuneelta lihalta. Yritin keskittyä, mutten pystynyt karkottamaan häntä.

Seuraavat pari viikkoa olivat kamalaia. Aina välillä joku lääkäripukuinen tuli pistämään minuun jotain ainetta tai pakkosyöttämään minulle pillerin. He pitivät minut huonovointisena ja keskittymiskyvyttömänä ja joskus jättivät minut hallusinaatioiden ja vainoharhaisuuden valtaan. Minun luomani hahmo oli kuitenkin yhä paikalla, aina haukkumassa. Hän keskusteli, tai luultavasti aiheutti, kuvitelmani. Hallusinoin äitini paikalle haukkumaan minua, jonka jälkeen hän avasi kurkkunsa ja veri suihkusi päälleni. Saatoin maistaa sen.

Lääkärit eivät koskaan puhuneet minulle. Rukoilin sitä joskus, huusin, vaadin vastauksia. He eivät koskaan puhuneet. He saattoivat puhua Tulpalleni, luomalleni hirviölle. En ole varma. Olin niin lääkitty ja hämmentynyt, että se saattoi olla vain vainoharhaa, mutta muistan heidän puhuneen kaksoisolentoni kanssa. Tulin varmistuneeksi siitä, että hän oli aito, kun minä taas olin se alitajunta. Hän oli usein samaa mieltä asiasta ja haukkui minua muille.

Lisäksi kuvittelin, että hän pystyi koskemaan minuun. Satuttamaan minua. Hän tökki minua, jos en antanut hänelle tarpeeksi huomiota. Kerran hän tarttui kiveksiini ja puristi niitä niin kauan, että sanoin rakastavani häntä. Toisella kertaa hän viilsi kyynerpäätäni kynnellään. Minulla on siitä vieläkin arpi - lähes joka päivä pystyn vakuuttamaan itselleni olleeni syyllinen siihen. Minä vain kuvittelin tekijän. Siis lähes joka päivä.

Eräänä päivänä, kun hän kertoi tuhoavansa kaikki rakastamani ihmiset siskostani aloittaen, hän keskeytti tarinansa. Valittava ilme saapui hänen kasvoilleen ja hän ojensi kätensä luokseni koskeakseen päätäni. Kuten äiti teki, jos olin kuumeessa. Hän pysyi siinä kauan aikaa, kunnes hymyili. "Kaikki ajatukset ovat luovia", hän kertoi minulle. Sitten hän käveli ulos ovesta.

Kolme tuntia myöhemmin minulle annettiin pistos, jonka vuoksi pyörryin. Heräsin vapaana. Täristen etenin ovelle ja tajusin sen olevan auki. Kävelin tyhjään käytävään, ja sitten juoksin. Kompastuin enemmän kuin kerran, mutta sain juostua portaat alas ja pääsin ulos. Siellä minä romahdin maahan ja itkin kuin lapsi. Tiesin, että minun oli jatkettava, mutta en pystynyt siihen.

Pääsin kotiin lopulta - en kyllä muista miten. Lukitsin oven ja työnsin kaapin sen eteen, otin pitkän suihkun ja nukuin puolitoista päivää. Kukaan ei tullut luokseni yöllä, ei seuraavana päivänä, eikä sitä seuraavanakaan. Se oli ohi. Olin viikon lukittuna siihen huoneeseen, mutta se tuntui ikuisuudelta. Olin menettänyt elämästäni niin paljon, että kukaan ei edes tiennyt minun kadonneen.

Poliisit eivät löytäneet mitään. Tutkimuskeskus oli tyhjä, kun he tutkivat sen. Paperien luoma polku loppui. Tutkijoiden nimet olivat tekaistuja. Ilmeisesti saamaani rahaakaan ei voinut jäljittää.

Palauduin siitä niin paljon kuin pystyin. En lähde kotoa paljoa, ja jos lähden, saan paniikkikohtauksia. Itken paljon. En nuku lähes ollenkaan, ja painajaiseni ovat kamalia. Se on ohi, muistutan itseäni. Minä selviydyin. Käytän niiden paskiaisten opettamaa keskittymistä voidakseni vakuuttaa itseäni. Toisinaan se toimii.

Mutta ei tänään. Kolme päivää sitten sain puhelun äidiltäni. Oli tapahtunut tragedia. Siskoni oli viimeisin uhri murhaketjussa, kertoivat poliisit. Tekijä ryöstää uhrinsa, jonka jälkeen suolistaa heidät.

Hautajaiset olivat tänä iltapäivänä. Se oli niin kaunis tilaisuus kuin hautajaiset vain voivat olla. Olin kyllä vähän poissaoleva. Pystyin kuulemaan vain kaukaista musiikkia. Kaukaista, häiritsevää musiikkia, joka kuulostaa vanhalta yhdistävältä modeemilta, kiljaisuilta ja särinältä. Kuulen sen vieläkin - tällä kertaa vain kovemmin.

Tominon helvetti

Tominon Helvetti
Tominon helvetti: Japanilainen legenda joka on peräisin runosta nimeltä "Tomino's Hell". Sanotaan, että runoa ei saisi lukea ääneen, koskaan. Runo on kirjassa, "the Heart Is Like A Rolling Stone", ja Yomota Inuhiko on kirjoittanut runon.

Kyseinen runo ilmestyi Saizo Yason runokokoelmassa vuonna 1919. Varmuutta ei ole siitä, miten runoon liittyvät uskomukset saivat alkunsa, mutta varoitus "Jos luet tämän runon ääneen, kauheita asioita tapahtuu." Pistää miettimään, että runon yhteyteen on saatettu liittää kirous.

Tarina, joka liittyy runoon, oli suosittu 2ch-nimisellä foorumilla. Ihmiset lähettelivät foorumille videoita ja kuvia, jotka liittyivät runoon. He halusivat näyttää urheilta, ja lukea runoa ääneen. Jotkut käyttäjät ovat kertoneet, että mitään ei ollut tapahtunut. Joskus taas monet kertoivat, että kyseiset henkilöt eivät koskaan palanneet foorumille.

Voit lukea runon TÄSTÄ ja jos aijot lukea ääneen, lue runo mieluummin japaniksi kuin englanniksi.

6 karmivaa katoamistapausta

1. Ashley Freemanin ja Lauria Biblen katoaminen

Ashley Freemanin ja Lauria Biblen katosivat Oklahoman Welchissa joulukuussa 1999. Lauria oli ollut yökylässä Freemanin peruheen asuntovaunussa juhliakseen ystävänsä kanssa tämän 16-vuotissyntymäpäivää.

Seuraavana päivänä perheen asuntovaunu sytytettiin tuleen. Sisältä löytyivät Freemanin vanhempien päähän ammutut ruumiit. Tytöistä sen sijaan ei ole nähty sen koommin jälkeäkään.
.

2. Chicagon Tylenol-murhat

Flunssasta kärsinyt 12-vuotias Mary Kellerman menehtyi syyskuussa 1982 otettuaan Tylenol-nimellä myytävää parasetamolivalmistetta. Kuoleman syynä oli syanidi, jolla tuntematon henkilö oli terästänyt Tylenolin. Syanidilla myrkytetty Tylenol johti samoihin aikoihin myös kuuden muun ihmisen kuolemaan Chicagon alueella.

Erikoista on se, että saastuneet lääkepullot olivat peräisin eri tehtaista. Sen perusteella uskottiin, että myrkyttäjä oli ostanut pullot ja palauttanut ne hyllyyn saastuneena tai sujauttanut syanidin pulloihin kaupassa. Tekijää ei koskaan löydetty, mutta murhat innoittivat muita tekemään saman kaltaisia rikoksia.
.

3. Kingsbury Runin hullu teurastaja

Tuntematon mies surmasi 13 ihmistä Clevelandissa vuosien 1934–1938 aikana. Murhaaja leikkasi uhreiltaan päät, ja useimmat heistä olivat vielä elossa, kun se tapahtui. Vähitellen murhat muuttuivat aina vaan raaemmiksi. Yhdeltä uhriltaan hulluksi teurastajaksi kutsuttu mies repi sydämen ulos rinnasta.

Poliisi pidätti teoista epäillyn miehen, mutta hän ehti hirttäytyä sellissään oikeudenkäyntiä odottaessaan. Kaikki murhiin liittyvät viralliset poliisin asiakirjat ovat kadonneet, eikä hullun teurastajan henkilöllisyyttä tiedetä varmasti edelleenkään.
.

4. Jääkaappimurhat

Houstonilaisen avioparin Fred ja Edwina Rodgersin ruumiit löydettiin heidän omasta jääkaapistaan isäinpäivänä 1965. Vanhukset oli murhattu viikkoa aiemmin.

Edwinaa oli pahoinpidelty ja ammuttu. Fredin pää oli puolestaan murskattu ja hänen sisäelimensä oli vedetty alas vessanpöntöstä. Parin 43-vuotias poika, Charles oli murhien pääepäilty. Hän kuitenkin katosi vanhempiensa kuoleman jälkeen, eikä häntä olla luettu yhdistämään tapaukseen suoraan.
.

5. Hinterkaifeck-Murhat

Saksan Baijerissa Hinterkaifeck-nimisellä maatilallaan asuneet Andreas ja Gazillia Gruber, heidän kolme lastaan sekä perheen palvelijatar murhattiin kylmäverisesti maaliskuussa 1922. Murha-aseena oli käytetty todennäköisesti hakkua.

Ennen murhia, perheen isä oli kertonut naapureilleen oudoista sattumuksista maatilalla. Miehen mukaan pihalta oli löytynyt taloon johtavat jalanjäljet, mutta ei jälkiä pois tulemisesta. Ullakolta oli kuulunut outoja ääniä ja tilalta oli kadonnut tavaroita sekä löytynyt tuntemattomia esineitä.

Ruumiinavauksessa kävi ilmi, että perheen 7-vuotias Cazilla-tytär oli viime hetkinään repinyt omia hiuksiaan irti. Erityisen karmivaa tapauksessa on se, että murhaajat asuivat talossa muutamia päiviä sen jälkeen, kun sen asukkaat oli surmattu. Tilan eläimet oli ruokittu ja talon ruoat syöty.
.

6. Partiotyttömurhat

Kolme partioleirillä ollutta pikkutyttöä surmattiin Oklahoman Locust Grovessa heinäkuussa 1977. Tekijä tai tekijät kantoivat Michelle Gusen, Doris Milnerinja Lorie Farmerin ruumiit teltasta suihkupaikalle vievän polun varteen. Sieltä heidät löysi leirin ohjaaja.

Ennen surmia ohjaajien telttaan oli tunkeuduttu. Sinne oli jätetty viesti, jossa kerrottiin, että kolme leiriläistä tullaan murhaamaan. Viestiä pidettiin ensin pilana. Ketään ei ole saatettu vastuuseen teoista.

Elisa Lam

21-vuotias opiskelija Canadasta, löytyi kuolleena Los Angelesin Cecil-nimisen hotellin katolla olevasta vesisäiliöstä. Tutkijat kertoivat, että syy kuolemaan oli "hukkuminen tapaturmaisesti", ja mitään jälkiä huumausaineista tms. ei löytynyt ruumiinavauksessa.

Elisa Lamin kuolemaan liittyy paljon enemmän asioita, joista on olemassa todistusaineistoa. Ensimmäinen todistusaineisto on valvontakameran nauha, joka nauhoitti Elisan outoa käytöstä, ennen kuin hän kuoli.

Alhaalla linkattu Youtube-video näyttää Elisan painamassa kaikkia hissin painikkeita ja odottamassa sen liikkeelle lähtöä. Kun hän huomaa, että hissin ovet eivät sulkeudu, hän alkaa käyttäytymään erittäin oudosti.

Video:

https://youtu.be/3TjVBpyTeZM

Kauhuelokuvat opetti meitä pelkäämään #2

Case 29 elokuva opetti meitä pelkäämään tuntemattoman lapsen huoltajana olemista, tai sosiaalityöntekijän ammattia. (Elokuva löytyy netflixistä, tai youtubesta maksullisena)

Trailer:
https://youtu.be/Ok-5lWGBQr8

Pätkiä elokuvasta:
https://youtu.be/sxtENaaaPpQ
https://youtu.be/xCI_stZgRHc
https://youtu.be/-NW-w5Z_vpk
.

Episode 50 opetti meitä pelkäämään hylättyjä mielisairaaloita ja haamuja entistä enemmän

Trailer:
https://youtu.be/E7avdbdztGk

Koko elokuva: (englanniksi)
https://youtu.be/P2kPAefbq9o
.

Sawit opettivat meitä pelkäämään vankina olemista ja haasteita/pelejä

Kooste video trailereista 1-7:
https://youtu.be/peiU9Wds1i4

(Koko elokuva löytyy netflixistä)

Killer Clown Prank (by. DmPranksProductions

DmPranksProductions niminen kanava tekee tällaisia clown/pelle prankkeja joissa he säikyttelevät pelle asuissa ohikulkijoita yms. 1-6 osan linkit löytyy alhaalta :) (Emme suosittele herkimmille).

Osa 1 (by. DmPranksProductions)

https://youtu.be/8xSNiPx791A
.

Osa 3 (by. DmPranksProductions)

https://youtu.be/WHZPEkZCqwA
.

Osa 4 (by. DmPranksProductions)
https://youtu.be/0RO_HQMvxLo
.

Osa 5 (by. DmPranksProductions)

https://youtu.be/DKqGEIfpeiw
.

Osa 6 (by. DmPranksProductions)

https://youtu.be/xSm3uGf-0OY
.

2 osaa en löytäny, mut siin ois 3-6 osat (+1 osa)

lauantai 14. toukokuuta 2016

5 kauhuvideota #4

Pictured (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/nt9D55oZCnE
.

Night night, Nancy (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/KiL6ECmzP-E
.

Don't answer (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/BuGWBICwbA0
.

Skype mare (lyhyt elokuva)

https://youtu.be/hIFkut11Xpc
.

Ghost Child (Prank)

https://youtu.be/8o0lEAufgXs

Slit mouthed woman

Slit Mouthed Woman on urbaanilegenda joka menee näin:

Slit Mouthed Woman saattaa ilmestyä luoksesi ja kysyä sinulta, "olenko kaunis".

Hänen kysyttyään sinulla on kaksi vaihtoehtoa mitä vsstaat hänelle. "Olet", tai "et ole".

Mikäli vastaat "et ole", hän viiltää naamasi samalla tavalla kun hän omansakin, tai tappaa sinut välittömästi.

Mutta jos vastaat "olet", saatat selvitä elossa, tai sitten hän seuraa sinua kotiovellesi ja tappaa lopuksi.

Kyseisestä naisesta on tehty kaksi elokuvaa joista ensimmäisen osan linkki on tässä:

https://youtu.be/EZFTs8ujxrE
.

Slit mouthed woman elokuvassa käy ilmi että naisen viilto, olisi hänen pojant tekemä.

JUONENPALJASTUKSIA!

Slit mouthed woman oli ennen normaali nainen, jolla oli kolme alle kouluikäistä lasta. Hän käytti paljon väkivaltaa heihin joten kaksi lapsista lähti pois.

Viimeisen lapsen jäätyään, nainen käytti jälleen väkivaltaa lapseen, ilman syytä.

Nainen pyysi poikaansa tappamaan hänet, ettei hän vahingoittaisi poikaansa enempää.

Poika ei halunnut tappaa äitiänsä mutta lopulta hän otti puukon käteensä ja viilsi aluksi äitinsä kasvoihin viillon.

Sen jälkeen poika alkoi puukottamaan naista kunnes hän kuoli. Naisen kuoltuaan poika vei hänen ruumiinsa vaatekaappiin jonka hän peitti takilla.

Monien vuosien jälkeen Slit Mouthed Woman alkoi kidnapata lapsia jotja hän vei hänen vanhan asuntonsa kellariin.

Nainen oli hänen vaatekaapistaan tehnyt aukon josta hän pääsi maakerroksen kellariin.

Hän saattoi leikata lapsille samalla tavalla heidän naamat, tai pitää lapsia sidottuina ja suut tukittuina...

5 pelottavaa kauhuelokuvaa #2

Episode 50

https://youtu.be/E7avdbdztGk
.

Case 39

https://youtu.be/Ok-5lWGBQr8
.

Grudge 3 (Kauna)

https://youtu.be/W0LBtZ3d_uQ
.

Saw 2

https://youtu.be/Lq2AzZB6DUE
.

Slenderman

https://youtu.be/7cLBIixdv8A

Slendermanin kohtaaminen

Asuin syrjäisessä paikassa, joensuussa. Asuntoni lähellä oli vanha hautausmaa, ruokakauppa ja tiheää metsää paljon.

Joululoma oli alkanut ja vanhempani menivät Iisamleen mökille. Olin jo 16 joten ajattelin jäädä kotiini ja kutsua parhaan ystäväni yöksi muutamaksi päiväksi.

Hetkenkuluttua ystäväni saapui ja aloimme katsomaan Netflixistä Grudge kolmosta. Kyllästyimme kesken leffan ja ajattelimme viedä koiraani ulos.

Kävelimme perinteisiä polkuja metsissä kunnes kuulimme rapinaa. Halusimme ottaa asiasta selvää joten vein koirani kotiin ja ystäväni jäi odottamaan metsään. Lukin koirani yläkertaan ja juoksin sen jälkeen eteiseen laittamaan kenkiäni takaisin jalkoihini.

Kävelin jonkun aikaa metsässä eikä ystäväni ollut paikassa, jossa näin hänet viimeksi. Koitin rauhoittua ja jatkaa kävelyä kunnes jähmetyin paikoilleni. Kuulin lumesta tulevaa narskumista kun joku juoksi suuntaani.

Sammutin äkkiä puhelimen salamani ettei kyseinen henkilö näkisi että seisoin aivan lähellä.

Juokseminen vaihtui kävelyksi ja tunsin käden olkapäälläni. "Ai täällähän sä olit", ystäväni sanoi naurahtaen. Siinä vaiheessa aloimme molemmat nauramaan ja päätimme unohtaa kaiken.

Kyllästyimme selvittämään metsässä olleiden äänien syytä joten kävelimme kotiini.

Avattuani ulko-oven, koirani juoksi luokseni. Siinä vaiheessa ihmettelin että miten koirani pääsi alakertaan huoneestani, jonka lukitsin avaimella. Ajatelin lopuksi että ehkä koirani sai jotenkin väännettyä oven vain auki ja juoksi siten alakertaan.

Söimme ja kävelimme huoneeseeni. En kiinnittänyt huoneessani mihinkään huomiota kunnes ystäväni osoitti rikkoutunutta ikkunaani.

Siinä vaiheessa otin puhelimeni ja soitin hätäkeskukseen. Juuri kun olin kertomassa tilannetta niin puhelu sammui. Soitin muutaman kerran uudestaan numeroon, mutta sama toistui aina.

Menimme paniikkiin ja yhtäkkiä kaikki valot vain sammui. Lämmityskin lakkasi toimimasta nimittäin kylmä ilma alkoi tulla kotiini.

Etsin äkkiä taskulampun ja kävelin alas. Avasin sulakekaappini ja huomasin, että kaikki valojen ja muiden sähköllä toimievien asioiden napit olivat revitty joten emme voineet enään hallita valoja tai mitään muutakaan.

En voinut uskoa että taskulampustanikin alkoi loppua patterit joten mitään valoeaei ollut.

Koirani rupesi haukkumaan kunnes hän kiljaisi. Ymmärsin jo heti että jotain pahaa on tekeillä.

Käännyin ja näin tummaan pukuun pukeutuneen valkoisen miehen, slendermanin.

Slenderman löi ystävältäni tajun pois ja lähdin juoksemaan asunnosta pois.

Joka paikassa oli lappuja joissa luki "varo", "juokse" tai jotain muita vastaavia ohjeita. Juoksin 24/7 kaupan luo jossa oli valot auki, mutta ovet lukossa.

Siinä vaiheessa tiesin jo etten selviä. Näköni sumeni ja näin enään slendermanin... Ja kaikki oli ohi.

Megan is missing

Megan is missing elokuva perustuu tositapahumiin.

JUONEN PALJASTUKSIA!

Megan on 14-vuotias tyttö joka puhuu videopuheluita nettikavereidensa ja ystviensä kanssa.

Megan alkaa puhua jonkun netistä löydetyn pojan kanssa videopuheluita. Poika väittää että hän on rikkonut kameransa joten Meganin kuva näkyy kyseiselle pojalle mutta Megan ei näe ketään puhelussa.

Meganilla on myös hyvä ystävä Amy, joka täyttää 14, ja hänen kanssaan Megan lähtee bileisiin joihin tätä Meganin ystävää ei oltaisi haluttu.

Bileiden jälkeen Meganin netti kaveri haluaa tavata. Megan ilmaantuu paikalle mutta ketään ei näy sovitulla paikalla.

Kun Megan ja hänen tuntemansa poika puhuvat taas puhelua, he sopivat uuden tapaamisen.

Kyseisen tapaamisen jälkeen Megan kidnapattiin.

Amy alkaa antamaan medialle vihjeitä pojasta, ja heidän tapaamisestaan.

Kidnappaaja kuitenkin rupesi uhkailemaan ja puhumaan videopuheluista ilman omaa naamaansa, Amylle.

Amy meni liian pitkälle vihjeiden annossa joten Meganin kidnappaaja otti tämän tytön vangikseen.

Poika, jonka kanssa Megan ja hänen ystävänsä oli puhunut, oli kaikkea muuta kuin tätavallinen teini poika.

Kidnappaaja kidutti Megania ja laittoi hänen kuolleen ruumiin tynnyriin, johon myös Meganin ystäväkin tungettiin loppujen lopuksi.

Tämä poika, hautasi tynnyrin syvälle maahan joista tyttöjä ei enään löydetty ja etsinnät lopetettiin kun ei enään tullut mitään selville.

.
Tosiaan laitoin linkin tohon ihan alkuun sanaan "megan is missing".

5 kauhuvideota #3

Tea Time (lyhyt elokuva)

https://youtu.be/LKQpG7EjXsg
.

Killer Clown 6 (prank)

https://youtu.be/xSm3uGf-0OY
.

He Dies At The End (Lyhyt elokuva)

https://youtu.be/4jOU3m_tHtQ
.

The Mirror (Lyhyt elokuva)

https://youtu.be/YFrLYyz4LiY
.

Last Night (Lyhyt elokuva)

https://youtu.be/vZy1t78G4NY
.

Kauhuelokuvat opetti meitä pelkäämään #1

247°F Kauhuelokuva opetti meitä pelkäämään saunomista tai varsinkin siellä lukittuna olemista.

Trailer:
https://youtu.be/YAZGRX0I3GI

Koko elokuva:
https://youtu.be/YiVP8ZX5NKg
.

Megan is missing opetti meitä pelkäämään nettikavereita tai niiden tapaamista.

Trailer:
https://youtu.be/qolORalWZUw

Koko elokuva:
https://youtu.be/_AmXyQFiSz0
.

Halloween leffat opetti meitä pelkäämään halloween iltoja ja öitä.

Trailer (Halloween 2):
https://youtu.be/7FFXNmmxQ4Y

Kaikkien leffojen trailerit yhdistettynä (1-10):
https://youtu.be/ZAA6NxcwVOs
.

Näitä päivityksii tulee nyt aika paljon mut ei sen pitäs haitata.

Michael Myers

Michael Myers on Halloween elokuvien päähenkilö (murhaaja).

JUONEN PALJASTUKSIA!

Michael Myers tappoi pienenä perheensä raa'asti erilaisilla tavoilla.

Hän jätti kuitenkin asunnossa olevan pienen vauvan eloon.

Myöhemmin hänen äitinsä saapui kotiin ja näki järkyttävän näyn.

Myers laitettiin jo lapsuudessa erilaisiin mielisairaaloihin joista hän kuitenkin karkasi.

Myers rupesi sairaalassa tekemään itsellensä erilaisia maskeja ja yhdestä maskista tuli kuitenkin käytetyin.

Hän karkasi aikuis iässä sairaalasta ja palasi vanhaan autioituneeseen kotiinsa.

Myöhemmin Michael Myers alkoi joka vuosi Halloweenina kiertelemässä kylää ja murhaamassa kylän nuoria ja joutakin aikuisia.

Myers saatin harvoin kiinni mutta kuitenkin karkasi.

Halloween leffat oli aikoinaan K16 mutta jälkeenpäin ne todettiin liian raaoiksi ja vaihdettiin K18 ikärajaan. (jotkut elokuvista saattaa olla edelleen K15 tai K16)

Trailereita:

https://youtu.be/7FFXNmmxQ4Y

https://youtu.be/wNA-zQobo5o

https://youtu.be/W34hF0rsj94

https://youtu.be/o_TCJ9pMCc4

Koostevideo:

https://youtu.be/MuG14CT-qds

5 kauhuvideota #2

"Hello" (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/rIHK5PfhjRM
.

Call Girl (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/ml9UXWYvHRQ
.

Knock (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/uwVEwS7zJtk
.

Camera Never Lies (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/YQ3v4H70nPY
.

Killer Clown (Prank)

https://youtu.be/8xSNiPx791A
.

Siin ois taas jotain.

Bloody Mary Haaste

Bloody Mary on peiliin ilmestyvä nainen.

Bloody Maryn voit nähdä tekemällä haasteen joka menee näin:

Tarvitset Vessan joka on pimeä ja Kynttilöitä joita voit polttaa.

Voit tehdä seuraavan haasteen yksin, kaverisi kanssa, tai ryhmässä.

Mene pimeään vessaan ja sytytä kynntilä/kynttilät palamaan. Toistakaa nimi "Bloody Mary", kolme kertaa, kunnes huhun mukaan nainen ilmestyy peiliin.

Kyseistä haastetta ei kannata kuvata koska silloin se ei todennäköisesti onnistu.

Bloody Marysta ollaan monta eri mieltä. Yksi tunnetuimmista on kuitenkin se että hän olisi hypännyt kalliolta mereen ja se selittäisi sen miksi hänen vaatteensa ovat repeytyneet...

(alhaalla linkki kyseisestä aiheesta tehty kauhu lyhäri)

https://youtu.be/NAwOS7jAJP0

5 kauhuvideota #1

The Smiling Man (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/_u6Tt3PqIfQ
.

Snap (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/KrTtgOkA8Zw
.

Passenger (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/63uNziHUjfk
.

The Watcher (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/fE4_MQd6t0Y
.

Selfies Gone Wrong (Lyhyt Elokuva)

https://youtu.be/DXMGrksnnUo
.

Täs ois jo meidän kolmas postaus! Videot ei ole herkimmille.

Ei enää koskaa

Oltiin kavereiden kanssa meillä, oli perjantai 13. Ajateltiin, että menisimme ulos keskiyöllä.

Kello tuli 12.00 ja lähdimme ulos. Asun ihan metsän vieressä joten päätimme poiketa sen kautta puistoon. Metsän keskellä, kävelimme polkua pitkin ja toinen kaverini pelleilli ja meni meitä muita piiloon. Huusimme häntä mutta ei kuulunut mitään. Yhdessä vaiheessa hän hyppäsi puskasta ja säikytti muut, säikähdimme tosissaan, mutta ei annettu sen välittää. Tultiin puistoon, kunnes huomasimme että taas yksi kavereistamme oli kadonnut.

Arveltiin että se vaan pelleili niinkuin äsken, joten ajateltiin vaan "ihan sama". Hetken päästä, näemme kulman takana, jonkun sormenpäät ja ajattelimme että mennään sanomaan, "me ei jakseta enää sun pelleilyy". No me sitte käveltiin sinne, ja nähtiin meidän kaveri siinä maassa makaamassa.

Yritettiin herättää tätä ja/tai sanoo et ei oo kivaa että voitko lopettaa yms, mut se ei auttanut. Yht'äkkiä yks toinen kaveri sanoi, "kenen käsi se sitten oli?", ja kaikkii alko pelottaa.

Seuraavaks käännettiin meidän maassa ollut kaveri, ja lähdettiin juoksemaan niin kovaa kuin pystyttiin, koska meidän kaveria oltiin. _Puukotettu_.

Päästiin sitten siinä meidän kotiin, kerrottiin mun vanhemmille, ja ne soitti poliisit. Kun poliisit saapuivat, mun äiti sanoi, "menkää nukkumaan, katsotaan aamulla tilannetta". Ennen nukkumaan menoa, sanoin muille kavereilleni, "ei enää koskaan mennä sinne puistoon yöllä, ei enää jumalauta koskaan".

Aamulla herättyäni oli pimeetä, kunnes joku otti mustan silmälapun pois silmiltäni ja edessäni seisoi kalpea mies, veitsi kädessä, juuri ennen iskua sanoen, "ei enää koskaan"...

// Joo sori jos tää oli vhä p*ska Mut ollaan aloittelijoita;))